Kirsikodin historia

Kirsikodin toiminta alkoi Raija Mikkosen visiosta yhteisöstä, jossa kehitysvammaiset ja heidän ystävänsä voisivat asua ja elää yhdessä ja keskittyä pitkäjänteiseen taidetoimintaan. Raija osti 1980-luvun lopulla vanhan, palaneen koulun ja kunnosti sen. Suuri keltainen talo sijaitsee Lieksan Saarivaarassa. Talo vihittiin käyttöön vuonna 1993 ja se sai nimekseen Kirsikoti. Raijan unelma toteutui, ja Kirsikodin perustamisesta saakka se on toiminut taiteilijayhteisönä. 

Vuosikymmenten aikana Kirsikodin asukasluku on kasvanut, toiminta on laajentunut ja työtaidepajassa on syntynyt valtava määrä taidetta. Energiaa on riittänyt ja Kirsikoti, sen asukkaat ja henkilökunta ovat saaneet kansallista ja kansainvälistä tunnustusta. Kirsikotilaiset ovat olleet avainasemassa, kun kehitysvammaisten tekemä taide ja sen arvostus ovat nousseet tärkeiksi puheenaiheiksi Suomessa.

Kirsikodin taiteilijat ovat osallistuneet vuosien varrella sekä Suomessa pidettyihin että kansainvälisiin yksityis-, yhteis- ja ryhmänäyttelyihin. Heidän taidettaan on nähty taidemuseoissa ympäri Suomea, Kiasmassa, Kolilla, laajasti Pohjois-Karjalassa erilaisissa näyttelyissä, Italiassa, Saksassa ja muissa Euroopan maissa. Syksyllä 2013 yhteistyönäyttely kiinalaisen Huiling-järjestön kanssa siirtyi Kiinaan. Näyttelyt ovat keränneet sekä yleisön että lehdistön mielenkiintoa.

"Aloitin erityisluokanopettajana 1983 Pankakoskella. Sain tutustua maailmaan, missä hehkuu elämä kaikissa muodoissaan. Aitous, rehellisyys, avoimuus, kyky elää siinä hetkessä, mikä on menossa. Hämmästyin heidän taiteellisesta lahjakkuudestaan. Alkuun yritin ymmärtää ja selittää kokemaani. Olen vähitellen oppinut olemaan hiljaa ja vain ihmettelemään. Meidän kulttuurissamme on ollut vähän mahdollisuuksia heidän viesteilleen. Halusin rakentaa sellaisen paikan. Tästä unelmasta syntyi Kirsikoti." -Raija Mikkonen